1. Kärpänen
2. Tömistelevä otus yläkerrassa (ei Buddha)
3. Uliseva lintu
4. Herra tai rouva hiiri/rotta, eli vanha tuttu siis jo.
Varsin tapahtumarikas aamu siis.
Ainiin, ja sitten on joku varasteleva varis tai muu. Eilen mun pyjamapaita hävisi n. 2 sekuntia sen jälkeen kun olin laittanut sen tuolinselälle. Goddam. Ei, sillä ei oo mitään tekemistä sen kanssa, että olen saanut kuvailevan lempinimen Täystuho.
torstai 31. tammikuuta 2008
keskiviikko 30. tammikuuta 2008
Casualty nr. 1: Herra Hiiri
Tuo varsinainen vihulainen, Mus musculus, kotihiiri kammottava, aamiaismuroihin pissivä siimahäntäinen sikiävä saatana: HAH! Erä yksi on meidän. Mutta oliko ihan ihan pakko tulla saunan sohvalle kuolemaan? Oliko?
Höperöityminen alkanut
Hejssan lapsukaiset!
Maalaiselon rutiinit alkavat hahmottua. Aamulla herätys kello 6, pikainen aamiainen ja kaupunkivaatteiden puenta, auto pois töpselistä ja kohti kaupunkia kello 6.45. Kuntosalille 7.15, sitten töihin kello 8.30. Töiden jälkeen kello 16.30 ruuhkaisaa ajoa 50 minuuttia, vaatteet pois ja kauhtunut villatakki tilalle. Helppoa. Rutiinin rikkoo tietty pyykkirumba sekä muu oheistouhu.
Tietoteknisiltä ongelmilta ei vältytty tässäkään muutossa. Lacien paska ulkoinen kovalevy otti ja sanoi sopimuksen irti. Ei tarvitse kuunnella musiikkia tai katsoa vanhoja valokuvia enää. Täytyy pikaisesti kokeilla kovalevyn toimivuutta toisessa koneessa. Takuu meni tietty umpeen kun revin Hitatchi Deskstarin irti Lacien kotelosta, mutta sisältö tuntuu tärkeämmältä kuin uusi levy tällä hetkellä. Täytynee tiedustella myös datan palautuksesta aiheutuvia kustannuksia...Opimme tässä että Lacie Design by F.A. Porcshe on paskan laadun tae ja varmuuskopioinnin tulee olla kuin hampaiden pesu, eli ainakin kuukausittain toistuva toimenpide.
Huomenna viemme mökkeilyn ilosanoman kauas merten taa, eli teemme täsmäiskun tukholmaan. See ya!
Maalaiselon rutiinit alkavat hahmottua. Aamulla herätys kello 6, pikainen aamiainen ja kaupunkivaatteiden puenta, auto pois töpselistä ja kohti kaupunkia kello 6.45. Kuntosalille 7.15, sitten töihin kello 8.30. Töiden jälkeen kello 16.30 ruuhkaisaa ajoa 50 minuuttia, vaatteet pois ja kauhtunut villatakki tilalle. Helppoa. Rutiinin rikkoo tietty pyykkirumba sekä muu oheistouhu.
Tietoteknisiltä ongelmilta ei vältytty tässäkään muutossa. Lacien paska ulkoinen kovalevy otti ja sanoi sopimuksen irti. Ei tarvitse kuunnella musiikkia tai katsoa vanhoja valokuvia enää. Täytyy pikaisesti kokeilla kovalevyn toimivuutta toisessa koneessa. Takuu meni tietty umpeen kun revin Hitatchi Deskstarin irti Lacien kotelosta, mutta sisältö tuntuu tärkeämmältä kuin uusi levy tällä hetkellä. Täytynee tiedustella myös datan palautuksesta aiheutuvia kustannuksia...Opimme tässä että Lacie Design by F.A. Porcshe on paskan laadun tae ja varmuuskopioinnin tulee olla kuin hampaiden pesu, eli ainakin kuukausittain toistuva toimenpide.
Huomenna viemme mökkeilyn ilosanoman kauas merten taa, eli teemme täsmäiskun tukholmaan. See ya!
maanantai 28. tammikuuta 2008
WE GOT THE POWER !!!!
Nonniin Epelit!!!
Nyt nettipiuha laulaa iloista sävelmää kun bitit tulevat mökkiin kuin vesi kaupunkilaisen kraanaan. Voi tätä autuutta! Tämä ei ole mikään 3G-viritys, vaan ehta kahdeksan megan kaista. Kuka tässä vettä kaipaa, ei ole nörtit ennenkään kylpeny, perkele.
Lämpötila on kotoisa 15-20 astetta, riippuen huoneesta. Kaapit notkuu ruokaa ja juomavettäkin löytyy. Eilen saunottiin muuton pölyt pois vartaloista ja täytyy todeta, että sunnuntaina olisin mieluummin ollut perinteinen ankea-diikku viltin alla. Sauna kuitenkin auttoi Zazan syndejen aiheuttamaan kohmeloon. Saunan jälkeen uni maittoi, vaikka stuuga oli jäässä kuin eskimon mu...ikkukukko. Mitä nyt rotat ja muut satiaiset rapisteli voimakkaasti koko yön seinien sisällä...
Saunasta puheen ollen, järjestämme muuttoavulle ja muullekin nöyrälle väelle saunasession jossain tässä alkutalvesta, ajankohta lyötäneen lukkoon myöhemmin ja muilla foorumeilla.
Kiitos kaikille auttaneille sekä kohteliaasti kieltäytyneille!
Tästä se alkaa.
perjantai 25. tammikuuta 2008
Muuttovapaa on iloinen asia
Tänään Buddha on muuttovapaalla töistä. Miellyttävän toimistomiljöön sijaan tänään on metsästettävä pukupusseja, pestävä pyykkiä, pakattava vikoja kamoja, laitettava viihdevälineet nippuun, irrotettava verhot, viedä arvotaide seiniltä turvaan, käytävä kirkkonummella järjestelemässä paikkoja ja tietty koeponnistamassa uusi huussi (!!). Täytyy sanoa, että töissä olisi mukavampaa potea orastavaa kohmeloa.
NO sitä saa mitä tilaa, joten eikun hommiin. Lisäinfoa myöhemmin.
AINII, jos haluu, saa tulla kantaa huomenna.
NO sitä saa mitä tilaa, joten eikun hommiin. Lisäinfoa myöhemmin.
AINII, jos haluu, saa tulla kantaa huomenna.
sunnuntai 20. tammikuuta 2008
Muuttostatus 50%
Terppa vaan pikku höpönassukaiset! Tänä viikonloppuna olemme saaneet vähennettyä kaupunkiasuntomme tavaramäärän noin yhteen kolmasosaan alkuperäisestä. Roinaa on ripoteltu pitkin pitäjiä ja olemme luopuneet muunmuassa mukavasta sohvastamme. Sitä ja noin miljardia muuta itemiä vartioi miellyttävä sukulaishenkilö, verenhimoinen saksanpaimenkoira sekä korskea mutta mutainen ori kaukana maaseudulla.
Uusi spartalainen elämäntyylimme kulminoituu jo viikon päästä. Nyt alkavat pelonsekaiset tunteet hiipiä mielen syvimpään sopukkaan. Viikon päästä arjen pienet aarteet kuten lämmin tai ylipäänsä juokseva vesi, paskat imaiseva viemäri ja astianpesukone vaihtuvat ruumiin ja mielen harjoitteisiin, hien hajuun sekä kylmään huussiin. Luvassa on lapiointia, puiden pilkkomista ja tuhansia haarahyppyjä, jotta veri saadaan kiertämään kehon joka äärilaitaan. Tulva tuhoaa pellon, pakkanen tappaa kotieläimet ja viimeinen katossa roikkuva ruiskäntty on märehditty ennen kevään koittoa. Sitten on kynnön ja kylvön aika. Viikon päästä olemme juntteja. Viikon päästä...
Uusi spartalainen elämäntyylimme kulminoituu jo viikon päästä. Nyt alkavat pelonsekaiset tunteet hiipiä mielen syvimpään sopukkaan. Viikon päästä arjen pienet aarteet kuten lämmin tai ylipäänsä juokseva vesi, paskat imaiseva viemäri ja astianpesukone vaihtuvat ruumiin ja mielen harjoitteisiin, hien hajuun sekä kylmään huussiin. Luvassa on lapiointia, puiden pilkkomista ja tuhansia haarahyppyjä, jotta veri saadaan kiertämään kehon joka äärilaitaan. Tulva tuhoaa pellon, pakkanen tappaa kotieläimet ja viimeinen katossa roikkuva ruiskäntty on märehditty ennen kevään koittoa. Sitten on kynnön ja kylvön aika. Viikon päästä olemme juntteja. Viikon päästä...
lauantai 19. tammikuuta 2008
Kyl ol elo ennen parempaa.
Ennen ihmisillä ei ollut tavaroita. Ainakaan tavallisilla immeisillä, jollain herroilla saattoi olla kartano ja pari orjaa, mutta maatiaistyypit tallasivat elämänsä läpi ilman surua ja murhetta tuottavaa kaman perkelettä.
Niinkuin vaikka Karjalassa, ihmisillä oli arkipuku ja sunnuntaipuku, pari kauhaa, lammas ja kapioarkussa pari kaitaliinaa ja punapaula hiuksissa. That's it. Ja kuuleman mukaan siellä oli kaikki ihanaa. Ihmiset nauroivat, jopa hersyvästi. Tekivät työtä, eivätkä valittaneet burn-outista tai työpaikan henkisesti stressaavasta ilmapiiristä. Tanssivat ja riiasivat iltaisin ja joivat viinaa ladossa. Tuomet kukki ja lapset olivat kauniita ja ahkeria.
Evakkoon lähtiessä sidottiin sen lampaan päälle nyytti jossa oli molemmat puvut ja käntty hiivaleipää. Niine hyvineen sitten mentiin nauramaan hersyvästi jonkun seksuaalisesti turhautuneen satakuntalaisen maille. Rankkaahan tuo varmasti oli, ei ole hyvä mennä kieltämään sitä, ties vaikka mikä AKS:n salainen poliisi tulee pihamaalle pelottelemaan... Mutta kun kodin jättämisen stressiin ja ryssän pelkoon ei tarvinnut sekoittaa huolta siitä, miten selviää ilman maidonvaahdottajaa koko pitkän sotatalven, I must say, they had it easy.
Jotkut eivät tätä tosin tajunneet ja traumatisoituivat niin, että koko loppuelämänsä hillosivat kaappein koloihin kaiken minkä käsiinsä saivat. (Siinä on sitten suurilla ikäluokilla iloiset selvitykset isien ullakoilla, kun lusikka elämän antajilta lentää nurkkaan.)
Mutta mitenköhän entisten aikojen ihmiset tosiaan selvisivät ilman 458 mustekynää, 6 valkoista toppia, 6754 erilaista piuhaa, joista luoja yksin tietää mihin ne pitäisi liittää ja mitä sitten tapahtuu, puolinaisia korkittomia rasvapurtiloita, Jäätelöauton etukorttia, 5 likaista tyynyä, 25 aluslakanaa jotka eivät käy mihinkään läheisyydestämme löytyvään makuusijaan, kuitteja vuodelta 2005, meiramia joka on mennyt vanhaksi 1.12.2004, 8 eilaista mainosviivontinta, vanhaa autoradiota, 19 tuikkukynttiläntelinettä, puolikasta pulloa thaimaalaista viskiä, varpaidenerottelijaa joka on samalla jonkinsortin höylä, 45 eri hotelleista pöllittyä pikkupulloa shamppoota.... (jatkuu.....). Puhumattakaan niistä tuikitärkeistä trinkettilaatikoista, joissa on biljardipalloja, vanhoja sim-korttejä, avainkaulanauhoja, vieraiden maiden arvoltaan pienimpiä kolikoita...
Täystuholla on siis hyvinvointiahdistus. Haaveilen ehkä johonkin amish-lahkoon liittymisestä. Miksei sellaisia ole agnostikoille, pohtii hän.
Buddha on sen sijaan tyytyväinen. Kaapin perältä löytyi nimittäin 24-vuotissyntymälahjaksi saatu kantaaottava ajankohtaislehti Jallu.
Ennen ihmisillä ei ollut tavaroita. Ainakaan tavallisilla immeisillä, jollain herroilla saattoi olla kartano ja pari orjaa, mutta maatiaistyypit tallasivat elämänsä läpi ilman surua ja murhetta tuottavaa kaman perkelettä.
Niinkuin vaikka Karjalassa, ihmisillä oli arkipuku ja sunnuntaipuku, pari kauhaa, lammas ja kapioarkussa pari kaitaliinaa ja punapaula hiuksissa. That's it. Ja kuuleman mukaan siellä oli kaikki ihanaa. Ihmiset nauroivat, jopa hersyvästi. Tekivät työtä, eivätkä valittaneet burn-outista tai työpaikan henkisesti stressaavasta ilmapiiristä. Tanssivat ja riiasivat iltaisin ja joivat viinaa ladossa. Tuomet kukki ja lapset olivat kauniita ja ahkeria.
Evakkoon lähtiessä sidottiin sen lampaan päälle nyytti jossa oli molemmat puvut ja käntty hiivaleipää. Niine hyvineen sitten mentiin nauramaan hersyvästi jonkun seksuaalisesti turhautuneen satakuntalaisen maille. Rankkaahan tuo varmasti oli, ei ole hyvä mennä kieltämään sitä, ties vaikka mikä AKS:n salainen poliisi tulee pihamaalle pelottelemaan... Mutta kun kodin jättämisen stressiin ja ryssän pelkoon ei tarvinnut sekoittaa huolta siitä, miten selviää ilman maidonvaahdottajaa koko pitkän sotatalven, I must say, they had it easy.
Jotkut eivät tätä tosin tajunneet ja traumatisoituivat niin, että koko loppuelämänsä hillosivat kaappein koloihin kaiken minkä käsiinsä saivat. (Siinä on sitten suurilla ikäluokilla iloiset selvitykset isien ullakoilla, kun lusikka elämän antajilta lentää nurkkaan.)
Mutta mitenköhän entisten aikojen ihmiset tosiaan selvisivät ilman 458 mustekynää, 6 valkoista toppia, 6754 erilaista piuhaa, joista luoja yksin tietää mihin ne pitäisi liittää ja mitä sitten tapahtuu, puolinaisia korkittomia rasvapurtiloita, Jäätelöauton etukorttia, 5 likaista tyynyä, 25 aluslakanaa jotka eivät käy mihinkään läheisyydestämme löytyvään makuusijaan, kuitteja vuodelta 2005, meiramia joka on mennyt vanhaksi 1.12.2004, 8 eilaista mainosviivontinta, vanhaa autoradiota, 19 tuikkukynttiläntelinettä, puolikasta pulloa thaimaalaista viskiä, varpaidenerottelijaa joka on samalla jonkinsortin höylä, 45 eri hotelleista pöllittyä pikkupulloa shamppoota.... (jatkuu.....). Puhumattakaan niistä tuikitärkeistä trinkettilaatikoista, joissa on biljardipalloja, vanhoja sim-korttejä, avainkaulanauhoja, vieraiden maiden arvoltaan pienimpiä kolikoita...
Täystuholla on siis hyvinvointiahdistus. Haaveilen ehkä johonkin amish-lahkoon liittymisestä. Miksei sellaisia ole agnostikoille, pohtii hän.
Buddha on sen sijaan tyytyväinen. Kaapin perältä löytyi nimittäin 24-vuotissyntymälahjaksi saatu kantaaottava ajankohtaislehti Jallu.
perjantai 18. tammikuuta 2008
Uusi Suomen ennätysaika: 3 hissillistä paskaa
Ullakko olikin piece of cake. Siellä mitään ollu paitsi vuokraemännän laudankappaleita, saavat jäädä sinne. Alas tuli kuin tulikin vaatteita jotka eivät ole mahtuneet päälle vuosiin, mutta ovat ehtineet tulla jo takaisin muotiin. Maaseudun rauhassa sulavat ihrat, joten kun ikirouta hellittää, saa putet uutta palttoota niskaan ja kylän raitilla voi taas vapautuneesti lauleskella: "kaksipa poikaa kurikasta ne komiasti liikkuu, punaset oli resorit ja hopiasta pislaipiippu."
Ylläreiden ylläripylläri, miellyttävät naapurimmekin kunnioittivat uteluillaan tätä jaloa ullakon tyhjennystapahtumaa. Perjantai kello 19 taloyhtiössämme alkaa hiljaisuus.
Kainalosta tihkuu mätää ja antibioottia kuluu. On tämä elo silkkaa tanssia.
Ylläreiden ylläripylläri, miellyttävät naapurimmekin kunnioittivat uteluillaan tätä jaloa ullakon tyhjennystapahtumaa. Perjantai kello 19 taloyhtiössämme alkaa hiljaisuus.
Kainalosta tihkuu mätää ja antibioottia kuluu. On tämä elo silkkaa tanssia.
Muuttomeininkien kliimaksi: ULLAKKO
Tänään ohjelmassa muuttopuuhista palkitsevin; kerrostalon haiseviin ullakkokomeroihin tutustuminen ja viime muutossa sinne vietyjen tavaroiden roudaaminen takaisin alas. Voi miten ihanaa onkaan raahata kesärenkaita ja kirpputorivaatteita aina ja yhä uudestaan uusiin seikkailuihin. Jännittävää on myös se, onko ullakolle murtauduttu, sillä viime käynnistä on kohta puoli vuotta. Tavaraa siellä on muistikuvien mukaan todella vähän, todellisuudessa vitusti.
Muu viikonlopun ohjelma käsittää vierailun kierrätyskeskukseen, landelle sekä varastotiloihin joihin hilloamme tarpeettomat skeidat sekä tavarat maanpaon ajaksi.
Mikäli koet viikonloppusi sisällön tyhjäksi ja elämänlaatusi keskinkertaiseksi tai huonoksi, tule likaamaan vaatepartesi ihanissa ja raikkaissa muuttopuuhissa. Nyt ja ensi viikonloppuna, double the fun !
Tuitui ensikertaan pikkupallerot...
Muu viikonlopun ohjelma käsittää vierailun kierrätyskeskukseen, landelle sekä varastotiloihin joihin hilloamme tarpeettomat skeidat sekä tavarat maanpaon ajaksi.
Mikäli koet viikonloppusi sisällön tyhjäksi ja elämänlaatusi keskinkertaiseksi tai huonoksi, tule likaamaan vaatepartesi ihanissa ja raikkaissa muuttopuuhissa. Nyt ja ensi viikonloppuna, double the fun !
Tuitui ensikertaan pikkupallerot...
maanantai 14. tammikuuta 2008
JACKPOT!
Kerrankin elo hymyilee! Löysin duunista kolme rullakollista vähän käytettyjä pahvilaatikoita. Mikäli maalaiselo alkaa tökkimään, näistä voi askarrella vaikka minkälaisen asumuksen. Eikä näistä tarvii maksaa jeniäkään. I'm rich, bitch!
Pakkaus sujuu mitä mainioimmin, mitä nyt vahingossa pakattu täystuhon tärkeät koulukirjat uhteen 21:sta teipillä sinetöidyistä kirjalaatikoista. Pitänee avata kaikki ja kurkistaa missä se on.
Joku runkku oli oksentanut sylkeä muuttoautoista keltaisimman päälle, syylliselle tiedoksi se kuka tässä rapussa on pekka pitkosta haukkunut homoksi, mikä ei pidä paikkaansa. poliisille on ilmoitettu. saa maksaa. kalliisti. All you're base are belong to us.
Pakkaus sujuu mitä mainioimmin, mitä nyt vahingossa pakattu täystuhon tärkeät koulukirjat uhteen 21:sta teipillä sinetöidyistä kirjalaatikoista. Pitänee avata kaikki ja kurkistaa missä se on.
Joku runkku oli oksentanut sylkeä muuttoautoista keltaisimman päälle, syylliselle tiedoksi se kuka tässä rapussa on pekka pitkosta haukkunut homoksi, mikä ei pidä paikkaansa. poliisille on ilmoitettu. saa maksaa. kalliisti. All you're base are belong to us.
torstai 10. tammikuuta 2008
Valmistautuminen maalle pakoon - ohjeita urbaanille soturille.
Jos ajattelet pakoa skurun reitiltä, harkitse kahdesti. Nuku yön yli. Funtsi asiaa kuin lapsi joulua. Puntaroi plussat ja miinukset. Mikäli plussia on enemmän, tee päätös ja painu landelle. Kaupunkilainen ei selviä maaseudulla kovinkaan pitkään, joten tee suunnitelmat, varsinkin paluusuunnitelmat, huolellisesti. Mukaan tarvitset toki nekin tavarat jotka muutenkin kulkisivat mukanasi, mutta ehdottomia lisävarusteita ja uusia tapoja bondelle muutto vaatii.
Tärkeimmät maaseudulle vietävät tavarasi normaalin roinan lisäksi ovat tietty:
-alumiininen pesari, naapurin uteliaan isännän tahi emännän kurmotukseen (maaseutu on täynnä talikoita, lapioita, lehmänkelloja ja muuta kättäpidempää, mutta amerikanoituneen urbaanisoturin on aluksi hyvä käsitellä tutumpia astaloita)
-matkapuhelin ja vähintään 150€ taksirahaa hätää varten (Urbaanidefienssi on nykyajan keripukki)
-tukeva pottu viinaa ahdistukseen
Maalaiset ovat kehittyneitä metsästäjiä ja keräilijöitä, edistyneimmät yksilöt uskaltautuvat kaupunkiinkin, vaikka erottautuvatkin joukosta. Päinvastainen asetelma ei kuitenkaan ole vaihtehto, sillä juntit vihaavat stadia ja haistavat pienimmänkin slangin vivahduksen kuin hai veren. Viedäksesi lottokupongin pakopaikaksi valitun peräkyläsi essolle tarvitset:
Naamioitumisvälineitä:
-lantsarit, ratastussaappaat tahi reinot
-verkkaripöksyt tai hiihtohousut, vanhat ja kauhtuneet tai prisman halvimmat
-huomioliivit, koska maaseudun tiet ovat pimeitä
-päähineeksi likainen lippis miehille ja kukkakuvoitu riepu naisille
-lannalta haisevat kintaat
-mikä tahansa mainospaita 80- tai 90-luvulta, mieluiten harmaa
-lompsan tilalle nahkasta vyölaukku
Uudet maneerit:
-jos olet mies, sinun tulee vääntää härskejä vitsejä kaupunkilaisista paikallisella murteella mahdollisimman kovaäänisesti tai epäselvästi(koska tämä on maalaistumisen vaikein osa, opetteluun sinun kannattaa ottaa kiinni natiivi paikallinen ja kouluttaa siitä lemmikki)
-jos olet nainen, pidättyväinen punastelu ja asioiden hiljainen, tuntemattomille ihmisille täysin vieraiden sukulaistesi täysin tuttuina esittävä, eli normaali-ihmisen kiusaannuttava päivittely tekee multahipiäsi metamorfoosista täydellisen (esim. tähän tapaan: "Voe, tätä sää et uso...käytiin isolla kirkolla, eli hesassa raunon pikkuserkun äpärälapsen tiinan kissan faijan luona ja onnikkapysäkillä oli neekeri! Kaikenlaista..."
Kulkuvälineeksi valitset jyväjemmarin tapaan joko hevosen, traktorin, lehmän, kilin tai pickupin. Vahavaraisemmat neoagraarit voivat kävelläkin, mutta heidän tulee muistaa, että pitkästä matkasta on kylillä toitotettava kovaan ääneen.
Asiakaspalvelutapahtumissa on tilanteen alussa, keskellä ja lopussa muistettava kunnioittaa asiakaspalvelijaa mahdollisimman maatuneella vitsillä, kuten "Kahvi, viineri ja halpa lasku" tai tarjoilijan tiedustellessa, saisiko olla vielä muuta, on vastattava "ilman muuta". Vitsin voi korvata myös murahdukselle, limaisella ysköksellä tai humalaisella kiroilulla.
Lisää stereotyyppisen tosia heinäkenkäelon oppeja seuraa, as soon as the story unfolds.
Ainiin, tämän tekstin piti käsitellä muuttopuuhiamme...no te tiedätte.
Tärkeimmät maaseudulle vietävät tavarasi normaalin roinan lisäksi ovat tietty:
-alumiininen pesari, naapurin uteliaan isännän tahi emännän kurmotukseen (maaseutu on täynnä talikoita, lapioita, lehmänkelloja ja muuta kättäpidempää, mutta amerikanoituneen urbaanisoturin on aluksi hyvä käsitellä tutumpia astaloita)
-matkapuhelin ja vähintään 150€ taksirahaa hätää varten (Urbaanidefienssi on nykyajan keripukki)
-tukeva pottu viinaa ahdistukseen
Maalaiset ovat kehittyneitä metsästäjiä ja keräilijöitä, edistyneimmät yksilöt uskaltautuvat kaupunkiinkin, vaikka erottautuvatkin joukosta. Päinvastainen asetelma ei kuitenkaan ole vaihtehto, sillä juntit vihaavat stadia ja haistavat pienimmänkin slangin vivahduksen kuin hai veren. Viedäksesi lottokupongin pakopaikaksi valitun peräkyläsi essolle tarvitset:
Naamioitumisvälineitä:
-lantsarit, ratastussaappaat tahi reinot
-verkkaripöksyt tai hiihtohousut, vanhat ja kauhtuneet tai prisman halvimmat
-huomioliivit, koska maaseudun tiet ovat pimeitä
-päähineeksi likainen lippis miehille ja kukkakuvoitu riepu naisille
-lannalta haisevat kintaat
-mikä tahansa mainospaita 80- tai 90-luvulta, mieluiten harmaa
-lompsan tilalle nahkasta vyölaukku
Uudet maneerit:
-jos olet mies, sinun tulee vääntää härskejä vitsejä kaupunkilaisista paikallisella murteella mahdollisimman kovaäänisesti tai epäselvästi(koska tämä on maalaistumisen vaikein osa, opetteluun sinun kannattaa ottaa kiinni natiivi paikallinen ja kouluttaa siitä lemmikki)
-jos olet nainen, pidättyväinen punastelu ja asioiden hiljainen, tuntemattomille ihmisille täysin vieraiden sukulaistesi täysin tuttuina esittävä, eli normaali-ihmisen kiusaannuttava päivittely tekee multahipiäsi metamorfoosista täydellisen (esim. tähän tapaan: "Voe, tätä sää et uso...käytiin isolla kirkolla, eli hesassa raunon pikkuserkun äpärälapsen tiinan kissan faijan luona ja onnikkapysäkillä oli neekeri! Kaikenlaista..."
Kulkuvälineeksi valitset jyväjemmarin tapaan joko hevosen, traktorin, lehmän, kilin tai pickupin. Vahavaraisemmat neoagraarit voivat kävelläkin, mutta heidän tulee muistaa, että pitkästä matkasta on kylillä toitotettava kovaan ääneen.
Asiakaspalvelutapahtumissa on tilanteen alussa, keskellä ja lopussa muistettava kunnioittaa asiakaspalvelijaa mahdollisimman maatuneella vitsillä, kuten "Kahvi, viineri ja halpa lasku" tai tarjoilijan tiedustellessa, saisiko olla vielä muuta, on vastattava "ilman muuta". Vitsin voi korvata myös murahdukselle, limaisella ysköksellä tai humalaisella kiroilulla.
Lisää stereotyyppisen tosia heinäkenkäelon oppeja seuraa, as soon as the story unfolds.
Ainiin, tämän tekstin piti käsitellä muuttopuuhiamme...no te tiedätte.
sunnuntai 6. tammikuuta 2008
Tsekkailemassa tontteja
Käytiin mittailemassa tiluksia ja tutustumassa lämpöpumpun ihmeelliseen operointiin. Matkalla hämmästeltiin modernin puucee-teknologian viimeisiä saavutuksia ja todentotta, kohta saa pikkupyllyt kylmää kyytiä. Itse stuuga oli kuin olikin ihanan lämmin, keskiarvo asettui jonnekin 12 selsiuksen tienoille, eikä lämpömyllyssä vielä ole edes täysi hönkä päällä. Kyllä täällä kelpaa jyvää jemmata. Mallailtiin vähän myös huonekalujen paikkoja ja arvioitiin selvitymisen mahdollisuuksia noin yleisesti. Ei tästä helppo homma tule, mutta lopussa kiitos seisoo.
Paluumatkalla einehdittiin Rossossa ja se ehkä on maalaiselämän vaikein asia. Pysykää kuulolla, ya'all.
Paluumatkalla einehdittiin Rossossa ja se ehkä on maalaiselämän vaikein asia. Pysykää kuulolla, ya'all.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)