torstai 31. tammikuuta 2008

Luonto"havaintoja"

1. Kärpänen
2. Tömistelevä otus yläkerrassa (ei Buddha)
3. Uliseva lintu
4. Herra tai rouva hiiri/rotta, eli vanha tuttu siis jo.

Varsin tapahtumarikas aamu siis.

Ainiin, ja sitten on joku varasteleva varis tai muu. Eilen mun pyjamapaita hävisi n. 2 sekuntia sen jälkeen kun olin laittanut sen tuolinselälle. Goddam. Ei, sillä ei oo mitään tekemistä sen kanssa, että olen saanut kuvailevan lempinimen Täystuho.

keskiviikko 30. tammikuuta 2008

Casualty nr. 1: Herra Hiiri

Tuo varsinainen vihulainen, Mus musculus, kotihiiri kammottava, aamiaismuroihin pissivä siimahäntäinen sikiävä saatana: HAH! Erä yksi on meidän. Mutta oliko ihan ihan pakko tulla saunan sohvalle kuolemaan? Oliko?

Höperöityminen alkanut

Hejssan lapsukaiset!

Maalaiselon rutiinit alkavat hahmottua. Aamulla herätys kello 6, pikainen aamiainen ja kaupunkivaatteiden puenta, auto pois töpselistä ja kohti kaupunkia kello 6.45. Kuntosalille 7.15, sitten töihin kello 8.30. Töiden jälkeen kello 16.30 ruuhkaisaa ajoa 50 minuuttia, vaatteet pois ja kauhtunut villatakki tilalle. Helppoa. Rutiinin rikkoo tietty pyykkirumba sekä muu oheistouhu.

Tietoteknisiltä ongelmilta ei vältytty tässäkään muutossa. Lacien paska ulkoinen kovalevy otti ja sanoi sopimuksen irti. Ei tarvitse kuunnella musiikkia tai katsoa vanhoja valokuvia enää. Täytyy pikaisesti kokeilla kovalevyn toimivuutta toisessa koneessa. Takuu meni tietty umpeen kun revin Hitatchi Deskstarin irti Lacien kotelosta, mutta sisältö tuntuu tärkeämmältä kuin uusi levy tällä hetkellä. Täytynee tiedustella myös datan palautuksesta aiheutuvia kustannuksia...Opimme tässä että Lacie Design by F.A. Porcshe on paskan laadun tae ja varmuuskopioinnin tulee olla kuin hampaiden pesu, eli ainakin kuukausittain toistuva toimenpide.

Huomenna viemme mökkeilyn ilosanoman kauas merten taa, eli teemme täsmäiskun tukholmaan. See ya!

maanantai 28. tammikuuta 2008

WE GOT THE POWER !!!!



Nonniin Epelit!!!

Nyt nettipiuha laulaa iloista sävelmää kun bitit tulevat mökkiin kuin vesi kaupunkilaisen kraanaan. Voi tätä autuutta! Tämä ei ole mikään 3G-viritys, vaan ehta kahdeksan megan kaista. Kuka tässä vettä kaipaa, ei ole nörtit ennenkään kylpeny, perkele.

Lämpötila on kotoisa 15-20 astetta, riippuen huoneesta. Kaapit notkuu ruokaa ja juomavettäkin löytyy. Eilen saunottiin muuton pölyt pois vartaloista ja täytyy todeta, että sunnuntaina olisin mieluummin ollut perinteinen ankea-diikku viltin alla. Sauna kuitenkin auttoi Zazan syndejen aiheuttamaan kohmeloon. Saunan jälkeen uni maittoi, vaikka stuuga oli jäässä kuin eskimon mu...ikkukukko. Mitä nyt rotat ja muut satiaiset rapisteli voimakkaasti koko yön seinien sisällä...

Saunasta puheen ollen, järjestämme muuttoavulle ja muullekin nöyrälle väelle saunasession jossain tässä alkutalvesta, ajankohta lyötäneen lukkoon myöhemmin ja muilla foorumeilla.

Kiitos kaikille auttaneille sekä kohteliaasti kieltäytyneille!

Tästä se alkaa.

perjantai 25. tammikuuta 2008

Muuttovapaa on iloinen asia

Tänään Buddha on muuttovapaalla töistä. Miellyttävän toimistomiljöön sijaan tänään on metsästettävä pukupusseja, pestävä pyykkiä, pakattava vikoja kamoja, laitettava viihdevälineet nippuun, irrotettava verhot, viedä arvotaide seiniltä turvaan, käytävä kirkkonummella järjestelemässä paikkoja ja tietty koeponnistamassa uusi huussi (!!). Täytyy sanoa, että töissä olisi mukavampaa potea orastavaa kohmeloa.

NO sitä saa mitä tilaa, joten eikun hommiin. Lisäinfoa myöhemmin.


AINII, jos haluu, saa tulla kantaa huomenna.

sunnuntai 20. tammikuuta 2008

Muuttostatus 50%

Terppa vaan pikku höpönassukaiset! Tänä viikonloppuna olemme saaneet vähennettyä kaupunkiasuntomme tavaramäärän noin yhteen kolmasosaan alkuperäisestä. Roinaa on ripoteltu pitkin pitäjiä ja olemme luopuneet muunmuassa mukavasta sohvastamme. Sitä ja noin miljardia muuta itemiä vartioi miellyttävä sukulaishenkilö, verenhimoinen saksanpaimenkoira sekä korskea mutta mutainen ori kaukana maaseudulla.

Uusi spartalainen elämäntyylimme kulminoituu jo viikon päästä. Nyt alkavat pelonsekaiset tunteet hiipiä mielen syvimpään sopukkaan. Viikon päästä arjen pienet aarteet kuten lämmin tai ylipäänsä juokseva vesi, paskat imaiseva viemäri ja astianpesukone vaihtuvat ruumiin ja mielen harjoitteisiin, hien hajuun sekä kylmään huussiin. Luvassa on lapiointia, puiden pilkkomista ja tuhansia haarahyppyjä, jotta veri saadaan kiertämään kehon joka äärilaitaan. Tulva tuhoaa pellon, pakkanen tappaa kotieläimet ja viimeinen katossa roikkuva ruiskäntty on märehditty ennen kevään koittoa. Sitten on kynnön ja kylvön aika. Viikon päästä olemme juntteja. Viikon päästä...

lauantai 19. tammikuuta 2008

Kyl ol elo ennen parempaa.

Ennen ihmisillä ei ollut tavaroita. Ainakaan tavallisilla immeisillä, jollain herroilla saattoi olla kartano ja pari orjaa, mutta maatiaistyypit tallasivat elämänsä läpi ilman surua ja murhetta tuottavaa kaman perkelettä.

Niinkuin vaikka Karjalassa, ihmisillä oli arkipuku ja sunnuntaipuku, pari kauhaa, lammas ja kapioarkussa pari kaitaliinaa ja punapaula hiuksissa. That's it. Ja kuuleman mukaan siellä oli kaikki ihanaa. Ihmiset nauroivat, jopa hersyvästi. Tekivät työtä, eivätkä valittaneet burn-outista tai työpaikan henkisesti stressaavasta ilmapiiristä. Tanssivat ja riiasivat iltaisin ja joivat viinaa ladossa. Tuomet kukki ja lapset olivat kauniita ja ahkeria.

Evakkoon lähtiessä sidottiin sen lampaan päälle nyytti jossa oli molemmat puvut ja käntty hiivaleipää. Niine hyvineen sitten mentiin nauramaan hersyvästi jonkun seksuaalisesti turhautuneen satakuntalaisen maille. Rankkaahan tuo varmasti oli, ei ole hyvä mennä kieltämään sitä, ties vaikka mikä AKS:n salainen poliisi tulee pihamaalle pelottelemaan... Mutta kun kodin jättämisen stressiin ja ryssän pelkoon ei tarvinnut sekoittaa huolta siitä, miten selviää ilman maidonvaahdottajaa koko pitkän sotatalven, I must say, they had it easy.

Jotkut eivät tätä tosin tajunneet ja traumatisoituivat niin, että koko loppuelämänsä hillosivat kaappein koloihin kaiken minkä käsiinsä saivat. (Siinä on sitten suurilla ikäluokilla iloiset selvitykset isien ullakoilla, kun lusikka elämän antajilta lentää nurkkaan.)

Mutta mitenköhän entisten aikojen ihmiset tosiaan selvisivät ilman 458 mustekynää, 6 valkoista toppia, 6754 erilaista piuhaa, joista luoja yksin tietää mihin ne pitäisi liittää ja mitä sitten tapahtuu, puolinaisia korkittomia rasvapurtiloita, Jäätelöauton etukorttia, 5 likaista tyynyä, 25 aluslakanaa jotka eivät käy mihinkään läheisyydestämme löytyvään makuusijaan, kuitteja vuodelta 2005, meiramia joka on mennyt vanhaksi 1.12.2004, 8 eilaista mainosviivontinta, vanhaa autoradiota, 19 tuikkukynttiläntelinettä, puolikasta pulloa thaimaalaista viskiä, varpaidenerottelijaa joka on samalla jonkinsortin höylä, 45 eri hotelleista pöllittyä pikkupulloa shamppoota.... (jatkuu.....). Puhumattakaan niistä tuikitärkeistä trinkettilaatikoista, joissa on biljardipalloja, vanhoja sim-korttejä, avainkaulanauhoja, vieraiden maiden arvoltaan pienimpiä kolikoita...

Täystuholla on siis hyvinvointiahdistus. Haaveilen ehkä johonkin amish-lahkoon liittymisestä. Miksei sellaisia ole agnostikoille, pohtii hän.

Buddha on sen sijaan tyytyväinen. Kaapin perältä löytyi nimittäin 24-vuotissyntymälahjaksi saatu kantaaottava ajankohtaislehti Jallu.